Ihoa hellivä minttu-kookosjäätelö

MInttu-1

Aikuisena olossa on se hyvä puoli, että ruokailun voi halutessaan aloittaa jälkkärillä. Ja nyt me teemme juuri niin, sillä marraskuussa saa ja kannattaa herkutella ja elää vielä hetki menneen kesän muistoissa, valossa ja lämmössä. Talvi ei ole ihan vielä täällä. Mielestämme kesäisen hetken tavoittelu syksyn keskellä onnistuu parhaiten jätskillä, kuinkas muuten. Jätskin kesäiseksi kaveriksi valitsimme raikkaan, viilentävän mintun, elONAturan yrttikuukauden kunniaksi.

Tuttuun tapaan jälkkäri on kiistämättä herkullinen, ja myös hyvää tekevä. Tällä kertaa jälkkäristä nauttii erityisesti iho, kilpaa makunystyröiden kanssa.

Minttu-kookosjäätelö
(ohje 4:lle hengelle)

1 tölkki         (luomu)kookoskermaa
1prk             (luomu)rahkaa
1 prk            (luomu)vispikermaa
2 rkl              kookoshiutaleita
1 rkl              agavesiirappia
1                  (luomu)lime
3 tippaa       mintun eteeristä öljyä

Vispaa luomukerma vaahdoksi, lisää siihen kookoskerma ja rahka ja sekoita, kunnes saat tasaisen, rahkamaisen seoksen. (Maidottomaan versioon voit käyttää 2 purkkia kaurapohjaista, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, jotka vaahdotuksen jälkeen sekoitetaan kookoskerman kanssa.) Lisää seokseen kevyesti sekoittaen kookoshiutaleet, agavesiirappi, limen mehu sekä mintun eteerinen öljy. Siirrä seos pakastuksen kestävään rasiaan, raasta pinnalle hiukan limen kuorta ja anna jäätyä yön yli. Ota pakastimesta hiukan ennen tarjoilua, koristele kookoshiutaleilla tai -lastuilla ja tuoreilla mintun lehdillä.

 

Suu mustikassa

mustikka_morgueFile

Ihana, makea mustikka. Yksi loppukesän parhaimpia luonnonoikkuja on mustikka. Ne mummon mustikkapiirakat lapsuudessa, mustikkamaidot ja tuoreet mustikat timotein varressa. Oi niitä aikoja. Ajat ovat muuttuneet, samoin lapsuuden peltomaisemat, mutta mustikka on ja pysyy.

Mustikan hyväätekevistä vaikutuksista kirjoitettiin jo aiemmin, joten nyt riittänee vaan lyhyt ja jämpti tiivistys, joka kuuluu: mustikkaa kummempaa supermarjaa saa hakea kaukaa ja kauan. Antioksidantit, vitamiinit, mineraalit, kuidut… kaikki löytyvät tästä pienestä herkusta, luonnon ikiomasta monivitamiinista. Mustikka-ajan kunniaksi ja kaikkien herkkusuiden iloksi jaamme nyt makoisan ja sisäisesti ja ulkoisesti hyväätekevän mustikkamuffinien ohjeen. Ohje on gluteeniton, mutta toki voit halutessasi käyttää ihan tavallisia vehnäjauhoja – omaa vatsaa kuunnellen.

Mureat mustikkamuffinit
(12 kpl)

–       2 ½ dl mantelijauhoja
–       1 rkl kookosjauhoja (vaihtoehtoina riisi-/ kastanjajauho)
–       ¼ suolaa
–       ½ ruokasoodaa
–       1 tl luonnonvaniljaa
–       1 tl kanelia
–       3 rkl hunajaa (vaihtoehtona agave-, vaahtera- tai laventelisiirappi)
–       ½ dl kookosöljyä
–       2 kananmunaa
–       reilu 1 dl mustikkaa
–      1 dl kookosmaitoa (vaihtoehtoinen)

Lämmitä uuni 250°. Öljyä 12 kpl muffinivuokia kookosöljyllä. Sekoita kuivat aineet (manteli- ja kookosjauho, suola, kaneli ja ruokasooda) keskenään. Lisää sulatettu kookosöljy, kananmunat, hunaja ja vanilja, sekä halutessasi kookosmaito. Sekoita hyvin. Lisää lopuksi mustikat varovasti nostellen ja jaa seos vuokiin. Mustikan määrää voi toki lisätä mielen mukaan! Paista 20-25 minuuttia. Anna muffinien jäähtyä hieman, ja eikun bon appetite!

Ps. Jos innostut samaan aikaan tekemään laventelipannacottaa, voit käyttää jäljelle jääneet valkuaiset muffinien koristeeksi marengin tapaan. Eli, vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja makeuta haluamallasi siirapilla. Hennon laventelintuoksun saat 2-3 tipasta laventelia. Lisää nokare jokaisen muffinin päälle paiston loppuvaiheessa, n. 5 minuuttia ennen kuin muffinit ovat täydellisiä, jotta marenki tummuu kauniisti. Ja vòila!

 

Laventelia lautasella

laventelipannacotta

Laventelia lautasella

Monipuolinen laventeli sopii kylppärin lisäksi mainiosti myös keittiöön. Se tuo tullessaan ihanan kesäisen tuoksun – tuulahduksen Provencen tunnelmaa – sekä maustaa ruoan hienostuneen lempeästi. Kaiken kukkuraksi se tekee hyvää. Sisäisesti nautittuna laventeli on omiaan hermostuneisuuden, stressin ja voimattomuuden karkottajana, tuoden luottamusta ja levollisuutta ailahtelevalle mielelle. Antibakteerisena ja –septisenä sekä lihaskipuja ja kramppeja lievittävänä se auttaa myös rauhoittaa myös oikuttelevaa vatsaa. Alla oleva ohje on maidoton ja gluteeniton, mutta toki resepti taittuu myös ihan tavan maidolla ja vehnäjauholla.


Huumaava laventelipannacotta

(6-8 annosta)

–       8 tippaa luomulaventelia (angustifolia)
(vaihtoehtoisesti voit käyttää 1 rkl:n laventelin kuivattuja kukintoja)
–       4 kananmunan keltuaista
–       80g (n. 1dl) raakaruokosokeria tai agavesiirappia)
–       60g (n. 1dl) riisijauhoja (vaihtoehtoina kookos- tai mantelijauho)
–       5dl riisimaitoa (vaihtoehtona kookos- tai mantelimaito)

 

Sekoita kananmunan keltuaiset ja sokeri kattilassa. Lisää joukkoon riisijauho ja vähitellen riisimaito, niin, että saat tasaisen seoksen. Siirrä kattila liedelle ja keitä miedolla lämmöllä, kokoajan sekoittaen, kunnes seos saostuu. Ota pois liedeltä ja lisää laventeli. Sekoita kevyesti ja kaada annosastioihin. Jäähdytä pannacotta jääkaapissa. Tarjoiluhetkellä voit koristella pannacotan laventelin kukinnoilla tai ripauksella laventelisiirappia. Myös ajankohtaiset mustikat sopivat täydentämään laventelin hentoa makumaailmaa.

Ps. Kananmunien eroteltu valkuainen säilyy tiiviissä astiassa, jääkaapissa n. viikon. Jäljelle jäävät valkuaiset voit käyttä esimerksiksi ensi viikon reseptin, makoisten mustikkamuffinien, maukkaana koristeena, marengin tapaan. Kovaksi vatkatun valkuaisvaahdon voit makeuttaa vaikkapa laventelisiirapilla tai kookossokerilla. Kotitekoisen laventelisiirapin saat helposti lisäämällä 2 tippaa eteeristä luomulaventeliöäjyä 1 dl:aan gave- tai vaahterasiirappia.